Vuonna 1998 alun perin avattu Pikku Huopalahden lähikirjasto kaipasi raikkaampaa, 2000-luvun “pikkisläisiin” vetoavaa ilmettä. Tavoitteena oli suunnitella monikäyttöinen, eri käyttäjäryhmiä palveleva kirjasto. Siellä asioivat muun muassa saman rakennuksen päiväkotilaiset ja koululaiset, jotka käyttävät kirjastoa opetustilanaan. ”Tila oli varsin nuhjuinen ja huolenpitoa vaille jäänyt, lähdimme hakemaan freesausta. Tavoitteena oli olla myös vahvemmin mukana läheisen koulun vuodessa ja siten lisätä lasten lukuintoa pidemmällä aikavälillä”, kirjastonjohtajana aiemmin toiminut Lotta Muurinen kertoo.

“Tavoite oli tehdä kompaktista kirjastosta kokoaan suurempi. Toimme esimerkiksi paljon tiloja tilan sisälle ja hyödynsimme kalustejakoja, jotta tila toimisi usealle ryhmälle samanaikaisesti. Lisäksi suunniteltiin monipuolisempia työskentelyn paikkoja henkilökunnalle”, projektin johtava suunnittelija Maiju Hatakka taustoittaa projektia suunnittelun näkökulmasta.

Vastasimme Pikku Huopalahden kirjaston konseptoinnista, sisustusarkkitehtisuunnittelusta, graafisesta tilailmeestä ja projektiorganisoinnista sekä eri käyttäjäryhmien osallistamisesta suunnitteluun. Suunnittelun aikana pidettiin kolme työpajaa alueen päiväkotilaisten, koululaisten ja muiden asukkaiden kanssa. Asukkaat toivoivat rauhallista ja turvallista ympäristöä, josta löytyy viihtyisiä ja pehmeitä oleskelu- ja lukupaikkoja – pesämäisiä koloja, joihin voi mennä ja rauhoittua. Toisaalta toivottiin myös laajempia aukioloaikoja sekä yllätyksellisyyttä ja osallistumisen mahdollistamista eri ikäisille esimerkiksi taiteen, satutuokioiden ja muiden tapahtumien kautta.

Tilakokemuksen suunnittelun ohjureiksi määriteltiin:

• Kokoaan suurempi: Kirjaston tilat ovat selkeät, ja siellä on helppo toimia. Pieni tila muuntuu monenlaisiin toimintoihin ja palvelee erikokoisia käyttäjäryhmiä. Myös eri-ikäiset käyttäjät on tilassa otettu huomioon.
• Inspiroiva: Tila avautuu käyttäjälle sitä tutkimalla tarjoten yllätyksiä ja löytämisen riemua. Hauska tilakokemus ja pesämäiset sopet innostavat myös tutkimusretkille kirjallisuuden pariin.
• Raikas: Tilan värimaailma toistaa ympäristön arkkitehtuurin värikkäitä sävyjä. Valoisassa tilassa virkistyy muun toiminnan ohella.
• Lempeä: Kirjasto on kaikkien lasten avoin ja kutsuva paikka. Rauhallisessa ja sallivassa ympäristössä on viihtyisää ja turvallista olla.

“Kokonaisuus onnistui tosi hyvin. Onnistuitte erinomaisesti nappaamaan toiveet, mitä työpajoissa tuli”, Lotta sanoo. “Oli hyvä, että meiltä osallistettiin vahvasti tähän myös kirjastonhoitaja Inkeri mukaan, joka tietää eniten käytännön toiminnallisista asioista”, Sami lisää.

Uudistettu kirjasto koostuu suuremmasta kirjastosalin puolesta sekä entistä monipuolisempaan toimintaan muokatusta ryhmätyötilasta. Kirjasto suunniteltiin niin, että sitä voi tarvittaessa käyttää useampi ryhmä samanaikaisesti: suurempi ryhmä voi oleilla lukumatolla, pienempi ryhmä parvella ja kolmas ryhmätyötilan puolella rauhallisemmassa ympäristössä. Ryhmätyötila toimi ennen vain henkilökunnan taustatilana, mutta uusitun kalustuksen, esitystekniikan ja lukunurkkauksen ansiosta siellä voi jatkossa pitää myös esimerkiksi kielikursseja.

“Lopputulos on tosi hieno, aivan eri tasolla kuin vanha Pikkiksen kirjasto. Näyttää hienolta myös lasten mielestä, ja toiminnallisuus on huomattavasti parempi. Kommunikointi teidän suuntaan on ollut helppoa ja vastaukset niin selkeitä, että remonttiasioihin perehtymättömänäkin ymmärtää”, Sami kuvailee.

Löytämisen riemua tuovat yhdessä käyttäjien kanssa pohditut monipuoliset toiminnallisuudet ja inspiroiva postmoderni visuaalisuus.  “Tila on jaettu erilaisiksi alueiksi, kaikki ei heti paljastu kun astut sisään. Lisäksi esimerkiksi kaikki kirjastosalin hyllyt ovat siirreltäviä, jolloin tilaa voi myös muokata eri ryhmille sopivaksi”, sisustusarkkitehti Oona Auramo kuvailee. “Halusimme luoda ilahduttavan kokemuksen. Valmiissa suunnitelmissa on paljon elementtejä, joita lapset toivoivat työpajassa – esimerkiksi parvi, kineettistä taidetta ja vetäytymistiloja rauhoittumiselle. Tulee olemaan hienoa nähdä lasten reaktiot valmiissa tilassa”, AD Riikka Kuukka päättää innostuneena.

Lue Helsingin kaupungin uutinen uudistetusta kirjastosta ja ota yhteyttä!

Rune & Berg Design vastasi Miljöön sisustusarkkitehtonisesta ja graafisesta suunnittelusta sekä toteutuksen organisoinnista. Uudistus toteutettiin yhdessä ravintoloitsija Ari Zerzan ja ravintolapäällikkö Ilona Poutiaisen kanssa. “Halusimme saada Miljöölle entisestä Töölön Sävelestä erottuvan selkeän oman identiteetin. Tavoitteena oli säilyttää kodikas tunnelma, vähän vintage, mutta raikkaampi ja valoisampi. Ei haluttu tehdä liian fine diningia tai sellaista, että ihmiset pelkäisivät tulla sisään, vaan parempaa ja lämpimämpää”, Ari taustoittaa. Projekti oli erityinen myös itsekin Töölössä toimistoa vuodesta 2011 pitäneelle Rune & Bergille. “Oli hienoa olla mukana luomassa monelle töölöläiselle tärkeän ravintolan uudelleensyntymää ja tason nostoa myös sisustuksen osalta”, Design Strategi Sini Ala-Nikula kertoo hymyillen.

• vahvistaa brändimielikuvaa laadukkaasta korttelibistrosta
• suunnitella kokonaisvaltainen tilakokemus
• säilyttää ja korostaa rentoa ja helposti lähestyttävää tunnelmaa

Ravintola-alalle tyypilliseen tapaan suunnittelu ja remontointi toteutettiin varsin vauhdikkaasti: “Teimme hyvin tiiviisti yhteistyötä, sillä halusin avata vappuna. Tulimme Ilonan kanssa teidän toimistollenne, jossa syntyi ensi-ideoita, ja oli kiva nähdä, millaisia materiaaleja tiloihin tulee. Lattian suhteen olin aluksi vähän skeptinen, mutta lopulta juuri siitä tykkään eniten, se sopii tosi hyvin yhteen baaritiskin kanssa”, Ari kuvailee putkiremontin yhteydessä ketterästi toteutettua suunnitteluprosessia.

Vastikään kymmenen vuotta täyttänyt Miljöö on uudistuksen jälkeenkin rento kivijalkabistro, mutta sen jokainen neliö on hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla.  “Ravintolassa on minimoitu turhat kulkuväylät ja vastaanottonakin toimiva baaritiski on siirretty sisäänkäynnin lähistölle, jotta henkilökunta pystyy toivottamaan asiakkaat tervetulleiksi heti heidän saapuessaan. Lisäksi on luotu yhtenäinen materiaalipaletti ja parannettu muun muassa valaistusta ja siten mahdollisuutta luoda erilaisia tunnelmia”, projektin johtava suunnittelija Riina Ruska kertoo. “Plussaa on myös se, että meillä on helpompi työskennellä uudistuksen jälkeen, kun esimerkiksi sali on jaettu kahteen osaan entisen kolmen sijaan”, Ari lisää.

Miljöö erottuu nyt edukseen myös lämminhenkisen mutta astetta hienostuneemman sisustuksen osalta. Tuttu vihreä sävymaailma ja kauniisti patinoituneet vintagekalusteet saivat rinnalleen ajattomia valaisimia sekä aitoja ja kestäviä materiaaleja, kuten kuparinhohtoisilla keraamisilla laatoilla laatoitetun baaritiskin vihreine graniittisine baaritasoineen. Ravintolasta löytyy myös uniikkeja tilan tuntua lisääviä peilejä sekä lähes 100-vuotias juurista ja perheestä muistuttava kello, joka on tuotu aikoinaan Kosovosta.

Kaiken kaikkiaan uusittu Miljöö on ollut varsin pidetty: “Asiakkaat ja koko henkilökunta ovat ottaneet uudistuksen tosi kivasti vastaan. Kaikki kertovat ylpeinä asiakkaille mitä on jo tehty ja mitä on vielä tulossa”, Ari päättää hymyillen.

Esimerkiksi City-lehti kirjoitti 10 vuotta täyttävän Miljöön uudistuksesta.

Projektin tavoitteena oli luoda Kalasataman kirjastosta merkityksellinen ja rohkea tila, joka haastaa lähikirjastojen roolin. Noin 400-neliöinen kirjasto sijaitsee kauppakeskus Redin 2. kerroksessa liikenteen solmukohdassa, kasvavassa ja kehittyvässä kaupunginosassa. Taideteosmaisella tilalla on vahva yhteys Helsingin kaupungin strategiaan, jossa peräänkuulutetaan kirjastojen roolin uusiutumista sekä kulttuuria ja taidetta, jotka tuovat iloa ja yhdistävät ihmiset hankalien vuosien jälkeen. Kirjasto on muotoutunut monista pienistä huomioista ja suurista ajatuksista, joita on tullut niin kaupungilta, kirjaston henkilökunnalta, koululaisilta, asukkailta kuin senioreiltakin. “Saimme Kalasatamaan ihanan, värikkään ja viihtyisän tilan. Uusi kirjasto tukee osaltaan tärkeimmän tavoitteen, eli lukemisen edistämisen, toteutumista,” Kalasataman kirjastonjohtaja Erna Marttila iloitsee.

• Määrittelemätön: Täällä jokainen saa itse määritellä itsensä. Olemme rinnallasi!
• Löytäminen: Täällä on lupa löytää jotain uutta. Innostamme siihen!
• Turvallinen: Tarvitsemme turvallisen ilmapiirin, jossa voimme määritellä itsemme ja avata ajatuksemme löytämään jotain uutta.
• Unenomainen: Tila ei anna valmiita vastauksia, vain viitteitä, jotka voi itse määritellä siksi miksi haluaa. Annamme luvan unelmoida ja löytää uusia ajatuksia.
• Yllätyksellinen: Yllätys muistuttaa meitä urautuneista ajatuksista. Määritellään tavallisuus uudelleen.

Rune & Berg Design vastasi Kalasataman kirjaston konseptoinnista, sisustusarkkitehtisuunnittelusta, graafisesta tilailmeestä ja projektin organisoinnista. Projektiin osallistui myös graafikkoharjoittelija, joka antoi mielikuvituksensa lentää graafisia kuvituksia piirtäessään. Keskeisenä osana projektia ja Rune & Berg Designin tehtäväkenttää oli lisäksi asukkaiden osallistaminen, jossa kantavaksi teemaksi nousi kaipuu rauhaan – vastapainona hektiselle ja hälyisälle arjelle. He kaipasivat sopukoita, värikkyyttä, iloa, leikkisyyttä, pehmeyttä, rentoutta, yllätyksellisyyttä, sallivuutta ja osallisuutta.

“Kirjasto palvelee käyttäjien kahta erilaista asiointitarvetta: pikaista asiointia, kuten kirjan palauttamista ja toisaalta tarjoaa myös rauhallista oleilutilaa. Lisäksi toiminnot ja asiakaspalvelukalusteet on sijoitettu niin, että henkilökunta on mahdollisimman helposti asiakkaiden tavoitettavissa”, Erna kuvailee kirjaston suunnittelua ohjanneita periaatteita.

Uusi kirjasto on elämyksellinen ja kokonaisvaltainen tilataideteos, joka innostaa kävijöitään löytämään jotain uutta. Se tarjoaa ihastuttavia vetäytymisen paikkoja ja erilaisia tunnelmia, jossa voi rauhoittua, pelata, lukea tai tavata. Tila haluaa kyseenalaistaa tavallisuuden ja antaa jokaisen määritellä sen uudelleen. Esimerkiksi unenomaisessa sopukassa taivas ja meri ovat yhtä. Väriä vaihtava aurinko laskee väärinpäin horisonttiin ja saa ajatukset kauas. Muuntuvalla valaistuksella tilan tunnelmaa voi muokata ja voimistaa entisestään.

“Haimme sitä, että nyt saa miettiä ihan uudella tavalla, mitä lähikirjasto voisi olla. Siksi ei lähdetty liikkeelle hyllymetreistä, kuten monesti tällaisissa hankkeissa. Tiesin, että teitä voi haastaa ja se innostaa – on tärkeää, että yhteistyökumppani ei ole vain sellainen, joka toteuttaa mitä pyydettiin, vaan jolla on oma vahva näkemys”, Helsingin Aluekirjastopalvelujenjohtaja Saara Ihamäki kertoo.

Totuttua haastavan kirjaston luominen vaati myös suunnittelijoilta rohkeutta ajatella uudella tavalla: “Määrittelimme itsellemme tavoitteen olla tekemättä mitään esittävää. Tavoitteena oli luoda ennennäkemätön tyyli ja poikkeuksellisia virikkeellisiä syötteitä käyttäjille. Halusimme rikkoa seinän ja lattian rajoja, tehdä tuttuja asioita yllättävällä tavalla”, projektin johtava suunnittelija Sara Tuohikumpu, sisustusarkkitehti Johanna Happonen ja AD Riikka Kuukka kuvailevat.

Kalasataman kirjasto on otettu ilolla vastaan. Kirjasto on huomioitu laajasti mediassa ja siellä vieraili 12 056 kävijää pelkästään avajaisviikon aikana. “Kalasataman kirjasto on herättänyt paljon positiivista vastakaikua. Se on loistava esimerkki Helsingin kaupunkistrategian tavoitteiden toteuttamisesta: kirjasto sijaitsee kasvavalla alueella ja on kutsuva ja kaupunginosan luonteen mukainen paikka. Se houkuttelee ihmisiä kirjastoon ja näin auttaa osaltaan tekemään Helsingistä myös lukemisen ja lukutaidon pääkaupungin”, Saara summaa.

“Halusimme antaa jokaiselle kävijälle mahdollisuuden uudistua ja löytää uutta, oppia sivistyksen ja tiedon kautta. Kirjasto saa ihmiset pysähtymään ja ajattelemaan, riisuu aikuisiltakin tietyn varautuneisuuden. Vasta sitten voi syntyä uutta ja ihminen voi innostua esimerkiksi lainaamaan teoksen, jota ei muuten olisi lainannut”, Sara kuvailee.

Innostus uudenlaisen kirjaston luomisesta oli havaittavissa myös jo ennen varsinaisia avajaisia: kirjaston henkilökunnan silmät loistivat, kun he näkivät tilan, ja myös yhteistyökumppanit innostuivat projektista.  “Tarina lähti elämään ja kasvamaan – kaikki tajusivat, että tehdään yhdessä hyvää ja merkityksellistä juttua. Tämä oli projeki, jota tehtiin aidosti suurella sydämellä”, Johanna päättää.

Lisää projektista voit lukea esimerkiksi kirjaston avajaisviikolla julkaistusta Helsingin Sanomien artikkelista.

Jätkäsaaren uusi noin 300-neliöinen kirjasto avautui Huutokonttorin toiseen kerrokseen alkuvuodesta 2022. Tavoitteena oli suunnitella yllätyksellinen ja leikkisä kirjasto, jossa lasten näkökulma ja mittakaava on otettu huomioon. “Idea kirjastoon lähti alueen asukkaiden toiveista: haluttiin lapsille ja perheille sopiva paikka, jossa on värejä sekä lukunurkkauksia ja piiloja, jonne voi käpertyä lukemaan – jotain persoonallisempaa ja uudelle rakentuvalle alueelle sopivaa”, projektin johtava suunnittelija Sara Tuohikumpu kertoo. “Tavoitteena oli saada kompakti tila toimivaksi. Tärkeää oli leikillisyys – viesti siitä, että kirjasto on lapsille tarkoitettu ja lapsenmielinen paikka, mikä toteutui hyvin”, Jätkäsaaren kirjaston palvelupäällikkö Lasse Pekkarinen taustoittaa. “Aiemmin tekeminen ja tila eivät tukeneet toisiaan. Halusimme toimivan ja viihtyisän lasten kirjaston”, erikoiskirjastovirkailija Riikka Penttilä täydentää.

• yllätyksellinen ja houkutteleva
• hauska ja leikkisä
• pehmeä ja lämmin
• yhteisöllinen ja kodikas

Rune & Berg Design vastasi kirjaston ilmeen konseptoinnista sekä tila- ja kalustesuunnittelusta yhdessä asiakkaan projektiryhmän kanssa. Suunnittelussa hyödynnettiin kirjaston henkilökunnan aiemmin vuonna 2021 toteuttaman asukaskyselyn tuloksia. Asukkaat peräänkuuluttivat kutsuvaa, lapsia ja perheitä varten tehtyä kirjastoa. He toivoivat rauhallista tilaa, josta löytyy löhöily- ja makoilupaikkoja yksin ja yhdessä lukemiseen ja oleiluun. “Suunnitelmat kehittyivät muotoon, jota emme tulleet edes ajatelleeksi. Teiltä tuli luova näkemys, ja prosessi oli tosi hyvä,” Riikka kehuu.

Uusitussa kirjastossa kullakin toiminnolla on selkeä oma paikkansa, mutta se taipuu hyvin myös esimerkiksi useiden koululaisryhmien samanaikaiseen käyttöön. “Tilan monipuolista käyttöä tukee muun muassa lava, joka toimii arkisin satupaikkana ja tarpeen tullen myös esiintymislavana”, Sara kertoo. Kokemus on aina käyttäjänsä näköinen, ja tila tarjoaa uutta tutkittavaa jokaisella käynnillä.  “Täältä löytyy yllättäviä soppeja ja kaikkea jänniä virikkeitä, joista voi saada ajatuksia ja keskustella yhdessä lapsen kanssa”, Sara kuvailee. “Koko kirjasto on kuin oivalluttava kokemusmatka. Lapsi minussa rakastaa toukan tarinaa, jonka ympärille kokemus on rakennettu”, Rune & Berg Designin asiakkuusvastaava Raija Mattila ihastelee lopputulosta.

Lapsia varten suunnitellun kirjaston sävymaailma ja tilan monikäyttöisyys keräävät kehuja. Tilan onnistumisesta kertoo myös se, että suosikkikohtaa on vaikea valita.  “Sävymaailmasta tulee hyvä fiilis, ja erilaiset leikkisät yksityiskohdat, kuten toukan pää, pääsevät värien kautta paremmin esiin. Suosikkini on sisääntulosta avautuva yleisnäkymä”, Lasse kuvailee lopputulosta. “Tykkään todella paljon värimaailmasta, se tukee mukavan tunnelman syntymistä. Hyvä, ettemme menneet kirjavilla perusväreillä. Asiakkaatkin ovat sanoneet, että kirjastossa on rauhallinen olo, eikä se ole kolkko kuten aikaisemmin. Lempikohtani on varmaan lava, jota käytän paljon lasten kanssa, se oli hyvä oivallus”, Riikka jatkaa.

Uusittu kirjasto on voittanut myös käyttäjät puolelleen. “Ollaan saatu pääasiassa todella myönteistä palautetta. Ihmiset ovat tosi hämmästyneitä ja ilahtuneita. Nytkin on tullut päiväkotiryhmiä muualta meille kevätretkelle ja reaktio ovella on “miten tää voi olla näin ihana ja onks tää kokonaan lapsille”. Lapset innostuvat heti ja rupeavat tutkimaan mitä kaikkea tilassa on. Pienimmätkin lapset tunnistavat sen, että tila on heille tarkoitettu ja etsivät koloja, joissa oleilla”, Riikka summaa.

Tutustu suunnittelemaamme Herttoniemen kirjastoon.

Vuonna 1928 avattu Yrjönkadun uimahalli on Helsingin kaupungin Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan hallinnoima perinteikäs vapaa-ajanviettopaikka. Projektin tavoitteena oli kehittää asiakaskokemusta ja palveluympäristöä osana uimahallin perusparannus- ja uudistushanketta. “Iso tavoite oli saada palvelua kehitettyä paremmaksi ja se, että jokainen työntekijä pääsisi mukaan kehittämään työympäristöä ja ilmapiiriä. Meidän henkilökunnallamme on älyttömästi ammattitaitoa ja osaamista, ja sen hyödyntäminen oli yksi projektin lähtökohdista”, kertoo Kara Koskinen, Yrjönkadun uimahallin tiimiesihenkilö. “Kyseessä on historiallinen paikka, joten oli samalla tärkeää vaalia ja vahvistaa sitä, mikä tekee kokemuksesta uniikin”, Rune & Berg Designin palvelumuotoilija Elina Järvinen jatkaa.

• ainutlaatuinen kaupunkikulttuurikokemus
• kaikkien yhteinen kylpy- ja uintipaikka
• kiireetön hyvinvoinnin hetki
• pysyvä perinne muuttuvassa maailmassa

Rune & Berg Design vastasi Yrjönkadun uimahallin palvelumuotoiluprojektista, jonka lopputuloksena syntyivät palvelumalliopas, tilakuvaus ja opastamisen konsepti. Oppaita tullaan hyödyntämään työntekijöiden perehdytyksessä uuteen palvelumalliin sekä uimahallin tilojen, erityisesti aulan, palvelupisteen ja vilvoittelualueen, suunnittelussa.

Projekti toteutettiin yhdessä uimahallin henkilökunnan, käyttäjien, palvelutuottajien ja hankesuunnitteluun osallistuvien sidosryhmien, kuten rakennuttajan, pääsuunnittelijan ja esteettömyyskonsultin, kanssa.  “Toimme suunnitteluun asiakkaiden ja työntekijöiden ääntä ja varmistimme, että tiloista tehdään paitsi teknisesti myös käyttäjien kannalta toimivia. Erityisesti työntekijöiden aito osallistaminen koko prosessin ajan on ollut asiakkaalle iso, arvokas asia. He pitävät tätä benchmarkina siitä, miten muissakin uimahalleissa ja kaupungin palveluissa laajemmin voitaisiin tehdä kehittämistä samalla tavalla”, Elina kertoo.

“Projektissa kiteytyy upealla tavalla meidän toimintamme ydin. Osataan tehdä tilasuunnittelua, muotoilla kokemusta sekä suunnitella grafiikoita ja opastamista. Asiakkaan kannalta on hyvä, että on yksi toimisto, joka pystyy konseptoimaan tällaisen kokonaisuuden”, Elina jatkaa. “Projektin suunnitelmat ja kaikki R&B:n suunnalta oli selkeää ja hyvin jäsenneltyä. Saimme järjestettyä mutkattomasti työpajoja ja johtoryhmän tsekkauspalavereja. Pysyin itsekin helposti kartalla kaikkien muiden työtehtävien lomassa”, Kara kehuu yhteistyötä.

Yrjönkadun uimahalli tarjoaa kiireettömän hyvinvoinnin hetken uniikissa miljöössä. Monissa muissa uimahalleissa keskitytään liikunnalliseen suoritukseen, kun taas Yrjönkatu on enemmän nautiskelun ja pysähtymisen paikka. Erityisesti sisääntuloaulan toimintojen sijoitteluun otettiin kantaa asiakkailta tulleiden parannusehdotusten pohjalta ja kiireettömän asioinnin näkökulmasta. “Allokoimme aulaan odottamiseen omia selkeitä kohtia ja varmistimme, ettei ihmisten tarvitse jonottaa ja riisua kenkiään muiden ihmisten kulkureiteillä. Lisäksi toimme aulaan tarinallisuutta ja tunnelmaa. Odottaessa voi katsoa kännykän sijasta seinillä olevia historiakuvia. Näin jo aula vie tavoiteltuun kiireettömyyden kokemukseen”, Elina kuvailee.

Projektissa on lisäksi otettu kantaa palvelumalliin ja työntekijäkokemukseen. Tavoitteena on ollut helpottaa työpäiviä, yhdenmukaistaa asiointikokemusta ja lisätä ylpeyttä työstä. “Projektissa tuotetut materiaalit ovat tosi arvokkaita. Erityisen positiivinen juttu oli se, että osallistimme tiimiä ja tuotimme sen pohjalta konkreettisen lopputuotoksen. Hiljainen tieto palvelusta on nyt yksissä kansissa, mustaa valkoisella”, Kara kertoo. “Ylipäätään on jäänyt tosi positiivinen kokemus palvelumuotoilusta ja siitä, miten hyödyllistä se on meille ollut. Ei ole kaduttanut päivääkään, että tehtiin tämä”, Kara kiteyttää.

Yli 2,5 miljoonaa asiakasta joka kuukausi palvelevalla HelmiSimpukalla on Suomessa jo noin 130 toimipistettä. Ympäri maata toimivan ketjun missio on tarjota tien päällä oleville asiakkaille mahdollisimman mukava tauko, joka koostuu herkullisesta paikan päällä valmistetusta ruoasta, ilahduttavasta palvelusta ja mieleenpainuvasta tilakokemuksesta. Rune & Berg Designin ja HelmiSimpukan yhteistyö tilakokemuksen kehittämisen parissa on jatkunut jo useamman vuoden.

Vuonna 2018 alkaneen yhteistyön lähtökohtana oli nostaa HelmiSimpukka Suomen suosituimpien brändien joukkoon ja näin kasvattaa myyntiä ja kävijämääriä entisestään. Tavoitteena oli rakentaa huoltoasemakonsepti, joka tarjoaa parhaan kokemuksen tiellä liikkujille. “Haluamme pysyä relevanttina huoltoasematoimijana, jonka luo on aina helppo tulla. Kaikki lähtee asiakkaista ja siitä, että luodaan pitkäkestoisia kohteita, jotka toimivat myös 15 vuoden päästä”, Emil Huttunen, St1:n markkinointi- ja konseptipäällikkö kuvailee kumppanuuden tavoitetilaa.

• paras taukokokemus
• raikas ja helposti lähestyttävä konsepti
• erottuva tuote- ja palveluvalikoima paremmin esiin

Olemme suunnitelleet HelmiSimpukan huoltoasemille uuden tilakonseptin, opasteet ja kuvitusmaailman. Kokemusta on kehitetty vahvasti yhdessä HelmiSimpukkalaisten kanssa. Esimerkiksi huoltoasemien tilakonseptin rakennuspalikoita kartoitettiin työpajoissa, joissa selvitettiin, mikä on ketjun nykytila ja missä se haluaa olla 15 vuoden päästä. “Teitä on ollut aina helppo lähestyä. Ajatukset on kohdanneet ja puhutaan samaa kieltä. Jos on täytynyt muuttaa esimerkiksi pieniä myynnillisiä elementtejä, teiltä on saanut tosi nopeasti ratkaisuvaihtoehtoja”, Emil kertoo yhteistyöstä.

Yhdessä luotujen toiminnallisten ja visuaalisten suuntaviivojen perusteella HelmiSimpukalle luotiin raikas ja helposti lähestyttävä tilakonsepti, joka heijastaa ketjun lupausta aina iloisesta palvelusta ja teiden parhaasta ruokatarjonnasta. Samalla ketjun erottautumistekijöitä hiottiin: paikan päällä tekemistä tuotiin näkyväksi ja asiointipolkuja selkeytettiin niin, että tuote- ja palveluvalikoima pääsi paremmin esiin. “Ollaan pyritty rauhoittamaan ympäristöä. Uskon, että asiakkaiden on nyt helpompi tulla huoltoasemille ja havaita, mitä on missäkin”, Emil kiteyttää uusitun konseptin tausta-ajatuksen.

Kotoisuuden ja mutkattomuuden nimeen vannovan HelmiSimpukan uudessa tilailmeessä on ripaus nostalgiaa ja vanhojen huoltoasemien henkeä. Yli 130 toimipisteessä toimivassa ravintolaketjussa myös paikallisuus on isossa roolissa. HelmiSimpukat palvelevat matkaa tekevien asiakkaiden lisäksi myös lähialueen asukkaita, joille liikenneasema on monesti tärkeä palvelu- ja kohtaamispaikka. Ympäri Suomen jalkautettavaan konseptiin jätettiin kohdekohtaista joustavuutta, jotta asemilla säilyy paikallinen tuntu. Jokaiseen uuden konseptin mukaiseen ravintolaan suunnitellaan muun muassa paikkakunnan mukaan suunniteltu seinäkuvitus.

Konseptiuudistus muutti HelmiSimpukan tilakonseptia huomattavasti käyttäjälähtöisemmäksi. Asiointipolkujen selkeyttäminen tilaratkaisuilla ja opasteilla paransi asiakaskokemusta ja sen seurauksena myyntiä: selkeässä tilassa ydinviestit ja -palvelut nousevat paremmin esiin. Vahvan ja kokonaisvaltaisen tilailmeen ansiosta HelmiSimpukka-ravintolat myös erottuvat kilpailijoistaan aiempaa paremmin. “Olen hyvin tyytyväinen tähän yhteistyöhön. Mulla on vahva tunne, että suunta on oikea. Esimerkiksi Savonlinnan huoltoasema oli tosi nousujohteinen myynnin suhteen uudistuksen jälkeen”, Emil kertoo

Myös palaute henkilökunnalta on ollut positiivista. “On tullut tosi hyvää palautetta henkilökunnalta. Esimerkiksi Vallikallion 80-lukuhenkistä asemaa avarrettiin ja Konalaan saatiin lisää valoa tilamuutoksien avulla, mikä oli piristävää henkilökunnalle”, Emil summaa.