Työelämä on ollut murroksessa jo pitkään, ja pandemia muutti tietotyöläisten elämän lopullisesti. Ja hyvä niin. Murros on tarkoittanut monisävyistä muutosta, jossa on ollut esillä niin hyviä kuin huonojakin puolia. Työympäristöjen kannalta muutos on tarkoittanut pääasiassa hyviä asioita, koska vihdoin ne ovat päässeet isompaan rooliin yritysten sisäisissä keskusteluissa. Nyt koko johtoryhmä puhuu toimistoa, eikä enää ainoastaan kiinteistöpäällikkö. On huomattu, ettei toimisto ole vain kiinteistöasia.
Olemme huomanneet, että pandemian aikana työskentelytavat ovat joutuneet tarkastelun alle ensimmäisenä. Etäyhteyksiä on alettu hyödyntämään laajamittaisesti ja uusia palveluita on kehitetty vauhdilla. Suurin kehitys ja parhaat oivallukset ovat tapahtuneet kuitenkin työtavoissa ja toimintakulttuureissa. Lähityön ja kasvokkain kohtaamisen tärkeys on huomattu: spontaanit kohtaamiset kahvikoneella, kuulumisten vaihto ja sujuva tiedonkulku ovat tunnistettu tekijöiksi, jotka tiivistävät työyhteisöä. Kilpailukykyä edellyttävän kehitystyön on huomattu olevan hedelmällisintä kasvokkain, vaikka sitä tukemaan on kehitetty hyviä yhteistyötä parantavia alustoja. Etäaikana tuottavuus ei ole tehtävissä mitattuna laskenut, vaan työntekijät ovat pyristelleet luottamuksen arvoisina tiukasti aikataulutettujen palaverien liity- ja poistu-painikkeiden välillä.
Työelämän muutos onkin nostanut toimiston strategiseksi tekijäksi yrityksen kehittämisessä. Pandemia on tehnyt hyvää työympäristökehittämiselle. Ennen toimistoihin panostivat ainoastaan edelläkävijäyritykset, joiden kasvutahti on vaatinut huippuosaajia. Toimiva toimisto on kuitenkin ihan jokaiselle työntekijälle vetovoimatekijä. Parhaimmillaan työympäristö parantaa työn sujuvuutta, edistää innovointia ja oppimista, sitouttaa työntekijöitä ja lisää motivaatiota sekä edistää työhyvinvointia. Nyt toimiston mahdollisuuksiin on herätty laajemmin ja sen vaikutus työyhteisöön ja liiketoimintaan alkaa paljastua. Eri yrityksissä on perustettu työryhmiä ja aihe on ollut tiiviisti myös johtoryhmien agendoilla.
Nyt olemme jälleen lisäämässä toimistopäiviä kalentereihin, mutta tukeeko toimisto uutta työelämää? Muuttuivatko toimintatavat, mutta toimisto ei? Hybridityöstä on tullut arkea, mutta näkyykö se toimistolla oikeasti?
Olemme viimeisen 10 vuoden ajan kehittäneet työympäristöjä ja toimintakulttuureja yhdessä asiakkaidemme kanssa. Olemme usein törmänneet siihen tosiasiaan, ettei työympäristöjen toimivuudesta ole juurikaan dataa, eivätkä henkilöstökyselyt keskity valottamaan asiaa sen syvemmin. Päätimme tarttua haasteeseen ja kehitimme täysin uudenlaisen työympäristömittauksen, johon olemme kiteyttäneet pitkän kokemuksemme työympäristöjen kehittämisestä ja pandemia-ajan opeista.
Työympäristömittaus Sentio Insight on käyttäjäystävällinen ja älykäs kysely, joka mittaa toimiston toimivuutta työntekijöiden näkökulmasta. Se muuttaa mutu-tiedon johtoryhmäkelpoiseksi faktaksi, joka auttaa tekemään osuvia päätöksiä ja kohdentamaan investointeja oikein. Oleellista siis on, tiedetäänkö yrityksessä mikä on työntekijöille merkityksellistä ja mihin kehitettävään asiaan tulisi tarttua.
Sentio Insight auttaa työntekijöistään välittäviä organisaatioita tunnistamaan toimiston kehityskohteet ja kiinteistökehittäjiä luomaan vetovoimaisia toimitiloja vuokralaisilleen. Se nivoo yhteen ja analysoi työympäristökehittämisen oleelliset aihealueet ja tuo esille työntekijöiden näkökulman. Saat vastaukset seuraaviin kysymyksiin kolmessa viikossa: Toimiiko toimisto? Tukeeko toimisto uutta työelämää ja hybridityötä? Mitä mieltä henkilöstömme on? Mitkä ovat toimistomme kehityskohteet? Entä vetovoimatekijät? Mutu-tieto muuttuu siis dataksi!
Sentio Insightia ei olisi olemassa ilman meidän rohkeaa ja asiantuntevaa tiimiä. Kiitos kaikille kehitystyöhön osallistuneille intohimoisesta panostuksesta!
Tutustu tarkemmin älykkääseen työympäristömittaukseen, Sentio Insightiin.
Artikkelin on kirjoittanut työympäristöasiantuntija, johtava suunnittelija ja Rune & Berg Design osakas Sini Ala-Nikula.
