Postmoderni lastenkirjasto

kutsuu viihtymään

Uudistettu Pikku Huopalahden kirjasto tarjoaa löytämisen riemua ja pesämäisiä koloja erityisesti päiväkoti- ja koululaisryhmille. Tavoitteena oli suunnitella kokoaan suuremmalta tuntuva, monikäyttöinen ja eri käyttäjäryhmiä palveleva kirjasto. Vastasimme Pikku Huopalahden kirjaston konseptoinnista, sisustusarkkitehtisuunnittelusta, graafisesta tilailmeestä ja projektiorganisoinnista sekä eri käyttäjäryhmien osallistamisesta suunnitteluun.

Matka

post-moderniin

maailmaan

Uniikin tyylipuhtaalla alueella sijaitseva kirjasto toistaa ympäristönsä mukaisesti postmodernin leikkisiä värejä ja muotoja.

Suunnittelemamme Mobile tuo tilaan lasten kaipaamaa yllätyksellisyyttä. Se on sijoitettu niin, että päivän kirkkain aurinko osuu siihen ikkunoiden läpi luoden kiinnostavaa värien leikkiä pinnoille.

Sukella syvemmälle – lue koko projektitarina

Pikku Huopalahden kirjasto

Vuonna 1998 alun perin avattu Pikku Huopalahden lähikirjasto kaipasi raikkaampaa, 2000-luvun “pikkisläisiin” vetoavaa ilmettä ja toiminnallisia parannuksia.

”Uusittu kirjasto näyttää hienolta myös lasten mielestä, ja toiminnallisuus on huomattavasti parempi. Kommunikointi teidän suuntaan on ollut helppoa ja vastaukset niin selkeitä, että remonttiasioihin perehtymättömänäkin ymmärtää”, Sami kertoo.

Kokoaan suurempi kirjasto

“Tavoite oli tehdä kompaktista kirjastosta kokoaan suurempi. Toimme esimerkiksi paljon tiloja tilan sisälle ja hyödynsimme kalustejakoja, jotta tila toimisi usealle ryhmälle samanaikaisesti. Lisäksi suunniteltiin monipuolisempia työskentelyn paikkoja henkilökunnalle”, projektin johtava suunnittelija Maiju Hatakka taustoittaa projektia suunnittelun näkökulmasta.

”Tila oli varsin nuhjuinen ja huolenpitoa vaille jäänyt, lähdimme hakemaan freesausta. Tavoitteena oli olla myös vahvemmin mukana läheisen koulun vuodessa ja siten lisätä lasten lukuintoa pidemmällä aikavälillä”, kirjastonjohtajana aiemmin toiminut Lotta Muurinen kertoo.

Lapset, asukkaat ja työntekijät mukana suunnittelussa

Suunnittelun aikana pidettiin kolme työpajaa alueen päiväkotilaisten, koululaisten ja muiden asukkaiden kanssa. Asukkaat toivoivat rauhallista ja turvallista ympäristöä, josta löytyy viihtyisiä ja pehmeitä oleskelu- ja lukupaikkoja – pesämäisiä koloja, joihin voi mennä ja rauhoittua. Toisaalta toivottiin myös laajempia aukioloaikoja sekä yllätyksellisyyttä ja osallistumisen mahdollistamista eri ikäisille esimerkiksi taiteen, satutuokioiden ja muiden tapahtumien kautta.

“Kokonaisuus onnistui tosi hyvin. Onnistuitte erinomaisesti nappaamaan toiveet, mitä osallistamisissa tuli”, Lotta sanoo.

“Oli hyvä, että meiltä osallistettiin vahvasti tähän myös kirjastonhoitaja Inkeri mukaan, joka tietää eniten käytännön toiminnallisista asioista”, Sami lisää.

Tilakokemuksen suunnittelun ohjureiksi määriteltiin:

Kokoaan suurempi: Kirjaston tilat ovat selkeät, ja siellä on helppo toimia. Pieni tila muuntuu monenlaisiin toimintoihin ja palvelee erikokoisia käyttäjäryhmiä. Myös eri-ikäiset käyttäjät on tilassa otettu huomioon.
Inspiroiva: Tila avautuu käyttäjälle sitä tutkimalla tarjoten yllätyksiä ja löytämisen riemua. Hauska tilakokemus ja pesämäiset sopet innostavat myös tutkimusretkille kirjallisuuden pariin.
Raikas: Tilan värimaailma toistaa ympäristön arkkitehtuurin värikkäitä sävyjä. Valoisassa tilassa virkistyy muun toiminnan ohella.
Lempeä: Kirjasto on kaikkien lasten avoin ja kutsuva paikka. Rauhallisessa ja sallivassa ympäristössä on viihtyisää ja turvallista olla.

Löytämisen riemua postmoderneissa puitteissa

Uudistettu kirjasto koostuu suuremmasta kirjastosalin puolesta sekä entistä monipuolisempaan toimintaan muokatusta ryhmätyötilasta. Kirjasto suunniteltiin niin, että sitä voi tarvittaessa käyttää useampi ryhmä samanaikaisesti: suurempi ryhmä voi oleilla lukumatolla, pienempi ryhmä parvella ja kolmas ryhmätyötilan puolella rauhallisemmassa ympäristössä. Ryhmätyötila toimi ennen vain henkilökunnan taustatilana, mutta uusitun kalustuksen, esitystekniikan ja lukunurkkauksen ansiosta siellä voi jatkossa pitää myös esimerkiksi kielikursseja.

Löytämisen riemua tuovat yhdessä käyttäjien kanssa pohditut monipuoliset toiminnallisuudet ja inspiroiva postmoderni visuaalisuus. “Tila on jaettu erilaisiksi alueiksi, kaikki ei heti paljastu kun astut sisään. Lisäksi esimerkiksi kaikki kirjastosalin hyllyt ovat siirreltäviä, jolloin tilaa voi myös muokata eri ryhmille sopivaksi”, sisustusarkkitehti Oona Auramo kuvailee.

“Halusimme luoda ilahduttavan kokemuksen. Valmiissa suunnitelmissa on paljon elementtejä, joita lapset toivoivat työpajassa – esimerkiksi parvi, kineettistä taidetta ja vetäytymistiloja rauhoittumiselle. Tulee olemaan hienoa nähdä lasten reaktiot valmiissa tilassa”, AD Riikka Kuukka päättää innostuneena.

“Lopputulos on tosi hieno, aivan eri tasolla kuin vanha Pikkiksen kirjasto", Sami kuvailee.

Pikku Huopalahden kirjastossa asioivat muun muassa saman rakennuksen päiväkotilaiset ja koululaiset, jotka käyttävät kirjastoa opetustilanaan. Uusittu tila kutsuu tutkimaan ja tarjoaa yllätyksiä ja löytämisen iloa. Jotta tila toimisi usealle ryhmälle samanaikaisesti, toimme paljon tiloja tilan sisälle ja hyödynsimme kalustejakoja. Leikkisä tilakokemus ja pesämäiset nurkat inspiroivat tutustumaan myös kirjallisuuteen tarkemmin.

Vastikään avattu kirjasto on otettu positiivisesti vastaan: “Kaikki lapset, jotka ovat käyneet täällä, ovat olleet tosi innoissaan. Myös kohonneet kävijäluvut kertovat siitä, että tänne halutaan tulla – ei vain opettajan johdolla, vaan myös viettämään vapaa-aikaa. Käyttäjät pitävät tästä ihan hurjasti”, Pikku Huopalahden kirjastonjohtaja Sami Rainio kertoo ilahtuneena.

Esimerkiksi lukupesät ovat olleet niin suosittuja, että henkilökunta on joutunut antamaan niihin vuoroja.

Mukava ja rento paikka, jonne voi tulla myös ilman aikuisia

Kirjaston kalustus suunniteltiin lapsille sopivaksi. Esimerkiksi itsepalvelutiski on lasten korkeudella, jotta he pystyvät itse harjoittelemaan kirjojen lainaamista.